Teknologiayritysten pitää olla vastuussa turvallisten tuotteiden ja palveluiden tarjoamisesta lapsille sekä nuorille. On nurinkurista, että lasten ja nuorten pitäisi opetella itse väistämään karikot. Lisäksi meidän on tunnistettava digimaailman riskit sekä sovittava yhteisistä pelisäännöistä lastemme turvallisemman tulevaisuuden puolesta.
➡️ Allekirjoita kansalaisaloite!
Miksi kansalaisaloitetta tarvitaan?
Teknologiayritysten otettava vastuu tuotteistaan ja palveluistaan
Teknologiayritysten pitää olla vastuussa siitä, että nämä tarjoavat turvallisia tuotteita ja palveluja lapsille sekä nuorille. Lapsia, nuoria ja vanhempia ei voida enää jättää yksin selviämään digimaailman haasteiden kanssa. Digimaailman karikoissa suunnistaminen on lapsille lähes mahdoton tehtävä, kun samaan aikaan kansainväliset suuryritykset luovat entistä tehokkaammin riippuvuutta aiheuttavia sovelluksia ja alustoja. Tällä hetkellä esimerkiksi alustojen ikärajoja ei noudateta, ja turvallisuuteen laajasti vaikuttavat toimenpiteet puuttuvat.
Tunnistammeko digimaailman riskit lapsille ja nuorille?
Tarvitsemme yhteistä keskustelua ikärajoista. Emme halua kieltää somea tai älypuhelimia – molemmissa on paljon hyvää – mutta emme voi vaarantaa lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä emmekä hyvinvointia, vaan tarvitsemme suojatoimia. Suomessa lapsille hankitaan älypuhelin kansainvälisesti vertailtuna jo hyvin varhain. Tätä trendiä olisi syytä haastaa vakavasti.
- Älypuhelimien ja digitaalisten alustojen toimintamekanismit koukuttavat
Ne voivat muokata lasten ja nuorten mielihyvämekanismeja, lisätä riippuvuutta ja heikentää oppimista, keskittymistä sekä mielenterveyttä. Liiallinen ruutuaika on yhteydessä moniin terveysongelmiin ja oireisiin, kuten syömishäiriöihin, masennukseen, ahdistukseen ja keskittymisvaikeuksiin. - Altistuminen vahingollisille asioille ja teoille
Olemassa oleva näyttö todentaa merkittäviä haittoja, joita liian varhainen altistuminen suojaamattomalle digitaaliselle maailmalle aiheuttaa: altistumista vahingolliselle ja traumatisoivalle materiaalille, kiusaamiselle, vihapuheelle, väärälle tiedolle, häirinnälle ja pahimmillaan rikollisille teoille.
Tilastoja
- Vuonna 2024 jopa 90 %:lla 5-6-vuotiaista oli oma puhelin, ja 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista peräti puolet vastasi olevansa huolestuneita lapsensa puhelimen käytöstä.
- Vuonna 2025 muutos näkyy: Aiempaa harvemmalla pienellä lapsella on älypuhelin, 24 %:lla 5-6-vuotiaista on älypuhelin.
- Yläkouluikäisistä tytöistä 40% ja pojista 24% kokenut seksuaalista häirintää.
- Nuorten ahdistuneisuus, masennusoireet, syömishäiriöt ja itsensä vahingoittaminen ovat hälyttävällä tasolla. Merkittävää ahdistusta kokee puolet 8-9-luokkalaisista tytöistä.
- Rikos tai rikoksen uhka havaittiin 76 %:ssa kaikista alakouluikäisten Someturvalle raportoimista tapauksista vuonna 2024.
Kansalaisaloite liitteineen PDF-muodossa




Digitaalisen maailman tarjoamat mahdollisuudet tiedonvaihtoon, sosiaalisiin suhteisiin ja itseilmaisuun ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää. Nykymuodossaan erityisesti sosiaalinen media saattaa kuitenkin merkittävästi heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia ja haitata heidän mahdollisuuttaan tasapainoiseen kehitykseen. Pahimmillaan lapset ja nuoret altistuvat digitaalisilla alustoilla rikoksille. Näistä saamme lukea lähes päivittäin uutisista ja asiantuntijakirjoituksista (mm. HS 4.12.24, HS 12.12.24, HS 29.12.24).
Aloitteessamme ehdotetaan konkreettisia toimia, joilla lapsia ja nuoria voidaan suojella digitaalisessa maailmassa.
Aloitteen liitteissä näitä toimia perustellaan tarkemmin ja viitataan aiheesta viime aikoina julkaistuihin tutkimuksiin ja katsauksiin, joiden kautta avautuu tarkempi kuva useiden nykymuotoisten digitaalisten alustojen riskeistä lapsille ja nuorille.
Lainsäädännön päivittämisen rinnalla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi tärkeää huomioida Aivoliiton ruutuaikasuositukset ja jatkaa lasten ja nuorten digitaalisen sivistyksen tukemista ja kehittämistä.
Lisätietoja: Riikka Ihamuotila ()
Aloitteen vastuulliset allekirjoittajat
Me allekirjoittaneet äänioikeutetut Suomen kansalaiset esitämme, että eduskunta velvoittaa asiaankuuluvat ministeriöt aloittamaan lainsäädäntötyön lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun suojelemiseksi digitaalisten alustojen haitoilta ja alalla toimivien yritysten yritysvastuun vahvistamiseksi.
- Riikka Ihamuotila
Digirauha ry:n perustajajäsen - Ada Ihamuotila
opiskelija - Anu Raevuori
Nuorisopsykiatrian professori, HUS Psykiatria, Helsingin yliopisto - Silja Kosola
Nuorisolääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto, Tutkimusjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue - Meeri Kosola
opiskelija - Suvi Uski
Sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija, Someturvan perustaja ja toimitusjohtaja - Risto Murto
toimitusjohtaja, Varma - Max Karukivi
Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori, Turun yliopisto, Tyks Nuorisopsykiatria - Suvianna Hakalehto
Lapsi- ja koulutusoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto - Nina Sajaniemi
Kasvatustieteen professori, Kehitysneuropsykologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto - Ulla Nord
asiamies, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö